Jännitys pois!

Aloittaja Mama, 17.07.2019 10:03

« edellinen - seuraava »

Mama

On se kumma kun aina pitää jännittää ja stressata kaikkea!   Vaikka tietää että meidän ei tarvitsisi mitenkään stressata tilanteita ja ihmisiä, ei se kyllä omin voimin onnistu! Kai se on merkki että viettää liian vähän aikaa Herran seurassa!  Vasta sitten rauhoittuu ja osaa ottaa rennosti! Sehän on meidän osamme! Emme ole ihmiSistä riippuvaisia!

lilli

Mäkin stressaan. On hetkiä ja tilanteita, jolloin vaan on koko kroppa kireänä, hengitys pinnallista, mieli kaaoksessa, tosi kiusattu ja ärsyyntynyt olo. Myös unettomuutta.Jännittää jonkin asian ratkeamista, tai on painetta ihmissuhteissa tai mikä nyt milloinkin. Vaikka Herrassa rauha ristin tähden, niin sieluparka väsyy ja kroppa tilttaa ajoittain. Jeesuksen Sanan  lupauksia tarvitaan, ja niiden ajattelemista. Herra on sinun kanssa ja minunkin, vaikka välillä väsyy itseensäkin..ja haluaisi olla niin toisenlainen. Mutta Jeesus ei väsy, eikä työnnä pois sitä joka Hänen tykönsä tulee.

Mama

Juuri noin kun kuvailit! Taas on pari päivää mennyt pienessä jännityksessä, vatsanpohja nipistellen. Mulla useimmiten liittyy läheisiin ihmissuhteisiin,miten osaan olla viisaasti! Olen yrittänyt psyykata itseäni,sanonHerralle että en suostu olemaan koko aikaa huolissani! Olet Herra ostanut minut vapaaksi ! En suostu! Tää pn uusi asia joten saa nähdä miten menee. Riisun ikäänkuin huolen ja jännityksen raskaan takin yltäni! Jo tuokin mielikuva auttaa!

Mama

Yksi vinkki tähän asiaan, tuli kokeiltua viikonloppuna:ruumiillinen työ tai kova kuntoilu!  Oltiin mökillä ja tehtiin aika iso urakka"metsurihommia", siinä kyllä mieli lepäsi ja muut asiat unohtuivat!  Lisäksi virkisti kun näki työnsä tulokset!  Voi soveltaa moneen asiaan!

lilli

Kiitos Mama kommenteista. "Usein stressi liittyy läheisiin ihmissuhteisiin miten osaa olla viisaasti", kirjoitit. Älä muuta sano.  Ja mäkin kamppailen sen kanssa, että en stressaisi kuitenkaan  turhia, kun Herra kumminkin on mukana. Puhun Hänelle naurettavan pitkiä selostuksia välillä, ja puran elämääni...sitten pyydän anteeksi ja kiittelen...Ei sitä osaa mennä välillä mitenkään päin. Mutta toisaalta eikös meidät ole kutsuttu tarvitsemaankin Jeesusta? Omavoimaisuus pahasta. Juu, ja kunnon rehkiminen nollaa pään oli sitten liikunta suoritus tai muuta reipasta työntekoa. Siivoaminenkin sopii tähän osastoon. Kyllä mäkin rehkimis sanan ymmärrän. 😉Mutta sitten kun muistaa sen, että levätäkin saa, ja armosta käsin elää. Ennenkaikkea se.  😍