Ikuisuuden rannikko

Aloittaja Nenna, 04.03.2017 21:57

« edellinen - seuraava »

Nenna

Ikuisuuden rannikko.

Laivamme keinahtelee

armon laineilla.

Ei hätää,

vaikka myrskyää,

karikon kärki raapaisee pohjaa

ja kauhun tunteet pyrkivät pintaan.

Ei hätää,

vaikka laivamme karahtaa kiville.

Herran turviin paenneilla

on täysi suoja.

Pelastus on varmistettu,

toivo vahvistettu valalla.

Toivo ulottuu

väliverhon toiselle puolelle,

jossa Jeesus asuu.

Hän vetää luoksensa

karille ajautuneen purtemme

ja ankkuroi sen ikuisuuden

rannikolle,

lupausten kivipaasiin.

Matkamme yllä on rukousten

poutapilvet

ja suojelusenkelten saatto.


lilli

Sain ilon ja lohdutuksen runostasi, Kiitos Nenna. Pelastuksen todellisuus elämässä koetellaan ja kirkastuu myrskyjen kautta. Olet saanut käytännössä kokea että usko kantaa sinua Jeesuksen lupausten tähden. Ja minäkin!!! Hän on hyvä ja uskollinen. Vie kerran perille.🌹👍😄