20.3.2017

Aloittaja Leena, 20.03.2017 06:56

« edellinen - seuraava »

Leena

Minun silmäni katsovat alati Herraan,
hän päästää jalkani ansasta.
Ps. 25:15
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon,että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Joh. 3:16

Matilda

Niin, että ei silmien tarvitsekaan tarkkailla niitä ansoja vaan Herraa, niin siinä sitten jalatkin pääsevät irti ansoista!

Kuinka monesti painopiste siirtyy niiden ansojen vahtimiseen; keskitytään etsimään mitä väärää mistäkin löytyy ja mitä vaaroja missäkin on vaikka keskittyminen olisikin parempi kohdistaa Herraan ja antaa Herran sitten raivata ne ansat tieltä pois.

Tietenkin on  typeryyttä kokonaan olla näkemättä ansojen mahdollisuutta (viittaan toiseen tämän päivän sanaan), mutta tärkeysjärjestys olisi tämä.
Lisää Matildan pohdiskeluja kaikkeen uskomiseen liittyvästä voi lukea täältä:  http://linnunratakirkkonikattona.blogspot.fi/

Maire

Oikeassa olet Matilda...eikä se oman itsensä kaivelukaan ja itsensä ympärillä pyörimen ole sama kuin Herraan katsominen. Hepr. 12:2 
silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
Ps. 36:6 
Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.