Auttaminen

[Leena]

Kouluvuosinani kirjoitin äidinkielen aineen, jossa aiheena oli:
laiminlyönnin seurauksen omakohtaisina kokemuksina.
Kirjoitin siitä, kuinka naapurissa asui iäkäs tätini. En ollut käynyt häntä tervehtimässä pitkään aikaan.
Seurauksena oli huono omatunto.
Se syytti minua laiminlyönnistä.
Kävi kuitenkin niin,että aineeni hylättiin. Olin kirjoittanut ohi otsikon.

Tämä asia palautui mieleeni, kun kuuntelin tv keskustelua, jossa eräs henkilö kertoi omasta tilanteestaan. Hän oli joutunut auto-onnettomuuteen matkustajana.
Hän oli irrottanu itsensä tuvavöistä ja lähtenyt juoksemaan pakoon.
Hän oli kuullut autoon jääneiden avunhuudot, kun he eivät pystyneet irrottamaan turvavöitään.
Hän oli saanut fyysisiäkin vammoja tuossa kolarissa ja joutunut menemään sairaalaan.
Mutta ongelmaksi muodostui se,että hän ei ollut jäänyt auttamaan tosia avuntarvitsijoita, vaan pakeni.
Hänen tilanteensa oli sen jälkeen,että hänelle tuli masennus.
Haastattelija ei tajunnut nähdäkseni ollenkaan, kuin hän masentui.
Hänhän oli kokenut,että hänen olisi pitänyt auttaa, mutta jätti auttamatta.
Raamatussa meille on hyvin tuttu Jeesuksen kertomus Jerikon tiellä rosvojen ryöstämä ja haavoittama henkilö.
Luuk. 10
uuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: "Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?" Jeesus sanoi hänelle: "Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?" Mies vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Jeesus sanoi: "Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää."
Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"
Jeesus vastasi hänelle näin:
"Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin. Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi. Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi.
"Mutta sitten tuli samaa tietä muuan samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.' Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?"
Lainopettaja vastasi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta." Jeesus sanoi: "Mene ja tee sinä samoin."
otan vain esille tämän näkökulman, miksi eri ratkaisu papilla ja leeviläisellä kuin samarialaisella

Pappi ja leeviläinen ajattelivat mitä todennäköisemmin itseään ja omaa turvallisuuttaan
Samarialaiselle tuli sääli, kun hän näki miehen hakattuna ja revittynä.
Hän halusi auttaa,
hän halusi miehelle lisää apua majatalossa,maksoi hoidon
ja lupasi paluumatkalla maksaa jos ei ollut riittävästi maksanut.
Vaasan kirkossa 6.10.2022