Työasiat vaivaavat

[Tätiruskea]

En nuorempana koskaan miettinyt työasioita kotona, se ei ole ollenkaan minua. Nyt olen kuitenkin huomannut pyöritteleväni asioita päässäni vapaallakin, joskus yölläkin. Eihän se ole sen arvoista, itseään vain rasittaa. Kai se on vain merkki stressistä, pitäisi osata rentoutua.

[Maire]

Siksi tuota agilityä harrastan. Se on ollut sellainen laji, että en voi ajatella mitään muuta. Saa ikään kuin pään nollattua. On pakko ajatella miten liikkuu, askeleet, käden liikkeet ja kehon kieli ja tärkeimpänä ideana, että saa viestitettyä koiralle asian ja että koiran helpoin mennä. Muuta ei silloin pysty ajattelemaan. Luovana ihmisenä mulla on ideoistakin runsautta ja nekin alkavat pyöriä päässä. Esim kävellessä on vaikeampi saada ajatusten pyöritysta katkeamaan. Jos nukkumaan mennessä ajatukset pyörivät, niin uni ei tule, ei ainakaan herkkäuniselle. Nykyään yritän rauhoittaa iltaa , että ennen nukkumaan menoa ei olisi mitään liian mielenkiintoista

[Matilda]

Stressin merkki nimenomaan on, ettei osaa irrottaa ajatuksiaan muualle.

Tuo on juuri hyvä, niin kuin Mairella, että on joku harrastus, johon pitää keskittyä niin intensiivisesti, ettei voi silloin ajatella muuta. Minulle oli yhteen aikaan ratsastus ja sen jälkeen tanssi sellaisia täyttä keskittymistä vaativia harrastuksia, joilla sai siksi hetkeksi pään tyhjättyä ajatuksista. Nyt ei mitään sellaista harratusta valitettavasti ole, pitäisi keksiä jotain.

[Maire]

Minäkin olen käynyt ratsastamassa ja vasta aikuisena opettelin. Olin aikuisryhmässä. Kerran kokeilin myös Espanjassa luonnonsuojelualueella ryhmässä ratsastaa. Nyt on ollut useampi vuosi väliä. Koiraharrastus vienyt ajan. Mutta olisi tosi hyvää liikuntaa ratsastus ja ihan erilaista kuin koirien kanssa. Kallistakin on ja sitten  , mistä löytää hyvän ratsastuspaikan. Onhan mulla unelma, mutta en tiedä, toteutuuko koskaan. Unelma= Ratsastan niityllä hiukset/palmikko hulmuten ja mun ihanat sprinkut(englanninspringerspanielit) juoksevat vierellä. Niinhän ne ovat olleet briteillä metsästyksessä. Metsästäjät hevosilla ja koirat ajaneet ylös riistaa.

[Matilda]

Minäkin rupesin ratsastamaan aikuisena. Tyttö kun pienenä innostui siitä ja sitten kun kuskasin sitä talleille, niin innostuin itsekin. Sitten vielä mieskin, ja siitä tuli sitten koko perheen harrastus joksikin vuodeksi. Sitten se jäi, kun muutimme Etelä-Suomeen, jossa ratsastustunnit olivatkin puolta kalliimpia kuin Kajaanissa niin ettei oikein ollut enää varaa koko perheen harrasteeksi ja tyttökin oli jo niin isompi, että pääsi tallille itsekin kulkemaan. Muutaman kerran täällä ollessa vielä kävimme issikkamaastoratsastuksessa, mutta sitten hävitin kaikki ratsastusvarusteenikin kun tuntui, että ei sitä enää tule tehtyä. Ja jos tulee, niin saahan kypärät tallilta lainaksi.