Taas tein sen eilen . Pelkään ihan aiheellisesti diabeteksen puhkeamista. Lääkäri on sanonut että jos saat laihdutettua muutaman kilon, vaara ohi. Kerran jo oli tosi korkeat sokerit , mutta se parani kun silloin laihdutin pari kiloa. Oon aina ollut tunnesyöppö, kun keskityn täysin muihin asioihib tai olen jonkun tunteen vallassa , en samaan aikaan pysty kontrolloimaan mitä suuhuni panen. Nyt elämä on tosi hektistä useinkin(niinkuin eläkeläisillä taitaa useinkin olla)asia taas päässyt hallinnasta. Eilenkin illalla hyvän päivän päätteeksi ostin itselleni suuren karkkipussin, vaikka normaalisti en sellaista kyllä tekisi! En edes välitä karkeista!
Nyt on kiitos paikallaan Herralle! Oon ollut tosi kiireinen muutaman päivän, nyt "loma " alkaa muutamaksi päiväksi,MUTTA olen kuitenkin saanut voimaa välittää itsestäni, syönyt niinkuin pitäisi ja voinut hyvin! Myös väsymystä paljon vähemmän, eikä koko ajan ajattele että mitä söisi seuraavaksi! Painokäyräkin vähän liikahtanut oikeaan suuntaan! Kiittämälläkö tässä onnistuisi jatkossakin?!
Kyllä meillä tunneihmisillä on vaikea kehittää mitään pysyvää! Tulee päiviä jolloin murehdin niin paljon toisten asioita että kertakaikkiaan unohdan kaikki hyvät suunnitelmani ja yritykseni mitkä ovat minua itseäni varten! Jos senkin energian minkä käytän murehtimiseen (ei ole Herran mielen mukaista) käyttäisin Herran suunnitelmien kyselemiseen ja Hänen itsensä ylistämiseen, huomaisin myös itseni ja keskittyisin siihen mikä sillä hetkellä tärkeätä!
Onneksi aina tulee uusi päivä ja saan aloittaa puhtaalta pöydältä, sama koskee kaikkia asioita, joka aamu armo on uusi!