Jännää kun yhtenä päivänä kuuntelin tuon Mairen viimeisen puheen . siitä jäi mieleen ettei tarvitse suostua ajattelemaan sellaisia ajatuksia jotka vaivaavat ja selvästi ovat muualta kuin Herralta. Sitten tuli elämässä tilanne missä oikeasti mokasin ja aiheutin pahaa mieltä toiselle. Voi sitä harmituksen määrää mikä siitä seurasi omaan mieleen!! En tahtonut millään päästä siitä yli mielessäni! Takerruin silloin tuohon sanaan minkä olin kuullut! Ei tarvitse suostua lamautumaan minkään asian takia,koska syyttäjä oli selvästi saatana! Asia oli sovittu ja kunnossa, olisi pitänyt antaa asian olla eikä jumittua näihin syytöksiin! Kiitos että Herra valmisti ja auttoi!