Sinapinsiemenen.net

Hengellinen => Kiitosaiheet => Aiheen aloitti: Mama - 01.08.2018 22:42

Otsikko: Herra koski koiraan
Kirjoitti: Mama - 01.08.2018 22:42
Pari päivä sitten sain tyttären kaksi koiraa hoidettavaksi, kun isäntäväki lähti matkoille. Kerrostalo on näinä päivinä tosi kuuma paikka! Niinpä toinen koirista alkoi voida tosi huonosti mun viilennysyrityksistä huolimatta. Vanha koira ja muutenkin hengitysvaikeuksia. Yöllä kun ilma vähän viileni parvekkeella, kiedoin koiran märkään pyyhkeeseen, otin syliini ja menin parvekkeelle istumaan.ajattelin että tämä koira kuolee tähän! Aloin siunata koiraa ja lauloin hiljaa " Golgatan veressä voima on...", istuin varmaan puolituntia siunatun. Sitten koira alkoi katsoa minua ja hengittää normaalisti! Kiitos Herra! Pikkuhiljaa vein koiran nukkumaan ja koira on voinut hyvin sen jälkeen! Seuraavana päivänä tulimme tänne tyttären kotiin, missä viileämpää.
Otsikko: Vs: Herra koski koiraan
Kirjoitti: Maire - 02.08.2018 11:09
Koirille on hankalaa nämä kuumuudet. Eivät voi hiota kuin suun kautta ja siksi läähättävät. Helposti saavat lämpöhalvauksen. Meillä Primavera rasittuu kans helposti kuumasta. Märkä pyyhe on hyvä ja Herra kuulee rukoukset.
Otsikko: Vs: Herra koski koiraan
Kirjoitti: Seppo-Simeoni - 30.09.2018 07:18
Samankaltainen kokemus kuin Mamalla koirasta, on minulla kissasta. Vanhuksen kissa menetti ruokahalunsa ja kävi apaattiseksi, kaikesta päätellen alkoi tehdä kuolemaa. Kissa oli hänelle tavattoman tärkeä. Olin siinä lähettyvillä, pidin kissaa sylissäkin, ja rukoilin, että vanhus ja kissa saisivat vielä joitakin yhteisiä vuosia. Neljän onnellisen vuoden jälkeen kissa lopulta kuoli, siitä parin vuoden päästä kuoli vanhus, mutta hän ehti vielä nähdä seuraavan kissan kasvavan pennusta teini-ikäiseksi. Tuo pentu on nyt minun kissani, ollut jo useita vuosia. Vanhus oli oma äitini, ja hänen poikansa alkaa puolestaan olemaan vanhus.
Otsikko: Vs: Herra koski koiraan
Kirjoitti: Mama - 01.10.2018 17:57
Ihana asia, Seppo-Simeoni!  Herra ymmärsi ja paransi!  Myös minun  äitini sai neljä lisävuotta elämäänsä, kun Herra pelasti varmasta kuolemasta !   Naapuri löysi viime hetkellä ennen paleltumiskuolemaa puutarhasta! Mitään vahinkoa ei aiheutunut, sen sijaan mumman hoito tuli järjestettyä kuntoon! Herralle kunnia!
Otsikko: Vs: Herra koski koiraan
Kirjoitti: Seppo-Simeoni - 02.10.2018 14:07
Tiedätkös Mama... minua hieman arvelutti rukoillessani, että onko soveliasta rukoilla eläimen puolesta. Ajattelen kumminkin, että niin tehdessäni rukoilin enemmänkin tuon vanhuksen, siis äitini, puolesta. Raamatussa ylipäänsä on niukasti sellaisia kohtia, joissa ylipäänsä suhtauduttaisiin eläimiin muuten kuin työjuhtina. Vertaus hyvästä paimenesta on toki sellainen, Nooan arkin eläimet niinikään, puhumattakaan Niiniven eläimistä, jotka Jumala säästi ihmisten ohella.

(Joona 4:11)  Enkö siis minä armahtaisi Niiniveä, sitä suurta kaupunkia, jossa on enemmän kuin sata kaksikymmentä tuhatta ihmistä, jotka eivät vielä tiedä, kumpi käsi on oikea, kumpi vasen, niin myös paljon eläimiä?"
Otsikko: Vs: Herra koski koiraan
Kirjoitti: Leena - 02.10.2018 18:42
Ps.36:6 Ihmistä ja eläintä sinä autat Herra.
Otsikko: Vs: Herra koski koiraan
Kirjoitti: Mama - 03.10.2018 09:03
Uskon että Jumala rakastaa ja huolehtii kaikista  luoduistaan! Eihän voi olla väärin rukoilla myös luomakunnan puolesta!  Kyllä oon monesti joutunut pyytämään apua kun on ollut koirien kans tiukka tilanne! Onhan nuo eläimet annettu meille hoidettavaksi! (Ainakin perheen lemmikkieläimet)
Otsikko: Vs: Herra koski koiraan
Kirjoitti: Leena - 03.10.2018 21:47
1. Moos. 2:15
Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä.
Otsikko: Vs: Herra koski koiraan
Kirjoitti: Seppo-Simeoni - 04.10.2018 15:44
Lainaus käyttäjältä: Leena - 02.10.2018 18:42
Ps.36:6 Ihmistä ja eläintä sinä autat Herra.
Todellakin psalmissa 36 sanotaan näin. Olen tämän aikoinani alleviivannutkin erääseen muuhun teokseen, mutta en sitä muistanut, mikä on hyvin outoa, sillä olen erittäin eläinrakas. Kaiketi oli tarkoitus, että minun oli tultava tälle foorumille asti löytääkseni sen uudelleen. Kiitos, Leena.