Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse."
Luuk. 18:17
Tässä on hyvä miettiä, minkälaisia lapset on.
Tulee ainakin mieleen, että uteliaita ja tiedonhaluisia. Lapset tekee loputtomasti kysymyksiä eikä ota mitään itsestään selvyyksinä. Lapsilla ei ole vielä valmiiksi ohjelmoituja ennakkoluuloja ja ajatusmalleja (ennen kuin aikuiset niitä opettaa) vaan kyky nähdä asioita sellaisina kuin ne on. Eikä vielä opittuna sellaisia korrekteja tapoja, jotka estäisivät laukomasta ääneen kiusallisiakin totuuksia (niinkun keisarin uudet vaatteet sadussa).
Jumalan valtakunnassa saa siis kysellä, kyseenalaistaa ja sanoa ääneen havaitsemiaan asioita.
Lapset ovat myös luovia. Sitten pikkuhiljaa luovuus useimmilta katoaa :-X
Eikä tarvi osata omaksua mitään vaikeita oppirakennenlmia taivaaseen kelvatakseen!😊
Lainaus käyttäjältä: Maire - 17.03.2017 10:48
Lapset ovat myös luovia. Sitten pikkuhiljaa luovuus useimmilta katoaa :-X
...jopa uskoviltakin, vaikka luovuus on se Jumalan ominaisuus, jonka hän itsestään ensimmäiseksi ihmiskunnalle esitteli: "Alussa
loi Jumala taivaan ja maan."
Muistui mieleen yksi tapahtuma vuosikymmenten takaa, kun olimme hiihtokauden päättäjäisissä. Siellä yksi pikkupoika osoitti yhtä miestä sormella ja sanoi: "Katso isä kalju". Siellä oli mies,kellä ei ollut hiuksia ollenkaan. Isä yritti hyssytellä, että ollaan nyt hiljaa niin poika vastasi:"Mutta kalju on kuitenkin". Ja tietysti kovalla kirkkaalla äänellä.Ehkei ollut mukavaa tolle miehelle, mutta ei reagoinut asiaan mitenkään.