Melkein kateeksi kävi kun seurasin päivällä takapihalla kaksivuotiaana sinnikästä majanpystytystä! Omenapuun runkoa vasten pieni yritti saada tolppia pysymään pystyssä , liukastakin oli ! Mutta pikkukaverihan ei antanut periksi millään! Kerta toisensa jälkeen tolpat kaatuivat maahan! Ja taas vain yrittämään, tolpat ylös! Yritinhän minäkin siinä palellessa keksiä miten se onnistuisi mutta luovutin heti tällä majantekokokemuksella! Kun pikkumies vain yritti ja yritti samaa epäonnistumisesta piittaamatta, en keksinyt muuta kuin sanoa että nyt kuule lähdetään sisälle syömään! Se onneksi tehosi kiperässä tilanteessa! Mitäs tuumaatte tästä sisupussista?!
Kyllä mukava kuulla, että 2-vuotias on sisukas, yrittää uudelleen ja uudelleen. ja varmaan,kun vähän voimia tulee lisää,majan takentaminen onnistuu.
Tuli mieleeni reilun vuoden ikäinen tyttö. Hänellä oli palikoita laatikossa. Hän rupesi niitä kokoamaan toisen toisensa päälle. Hän rakensi aina uudelleen, kun tuo "torni" kaatui. Tarkoitus oli, että kaikki palikat päällekkäin ja tornista tulisi korkea. Varmaan jonain päivänä näppäryyttä on niin paljon,että hän saa kaikki päällekkäin.