Matkailu

[Anniina]

Mikähän on kauimpana oleva paikka, jossa olet käynyt? Minulla se on Soweto Etelä-Afrikassa.

[gerbera]

Anniina, aloitit hyvän keskustelun! Oon matkustanut Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja kaukaisin paikka on ollut Espanja. Haluaisin mieheni kanssa lomalle Ranskaan, mutta mihin siellä? En ole vielä varma. Ihastuin kerran Mireille Mathieun musiikkiin ja syksyllä ajattelin aloittaa elämäni ensimmäistä kertaa ranskan tunnit kansalaisopistossa! Haluaisin joskus selviytyä matkakohteessa ranskan kielellä kahviloissa, ravintoloissa yms. (Tammikuussa ei järjestetty alkeiskurssia ollenkaan).

[Anniina]

Hei gerbera,

Ranskassa on paljon nähtävää: olet varmaan jo tutkinut tripadvisor.fi sivustoa. Siellä on kävijöiden kuvia ja kommentteja. Se on muuten hyvä idea, jos jaksaa ja ehtii oppia muutaman lauseen ranskan kieltä ennen sinne menoa. Sanotaan, että siellä ei olla kovin halukkaita puhumaan englantia.

Itse en ole Ranskassa käynyt muuta kuin lentokoneen tekemän satunnaisen välilaskun vuoksi.
Turvallisuudesta ehkä vähän olisin huolissani, kun näitä näpistelijöitä voi olla sielläkin.

Itse olen reissaillut melko paljon eri Euroopan kaupungeissa esim. Wien on oikein ihana ja turvallinen kaupunki ja jos pitää musiikista, niin siellä niitä konsertteja löytyy. Niin, ja kesällä Schönbrunnin linna ja linnan puisto uima-altaineen ovat tosi mukavia paikkoja hetken lepäämiseen.

[Leena]

Anniina,
katsoin kartasta Soweton sijaintia. Kertoisitko, millaista siellä oli käydä?
Olisi kiinnostavaa kuulla.

[Leena]

Gerbera,
minun kokemukseni Ranskasta on samansuuntainen kuin mitä Anniina sanoi.Ranskaa olisi hyvä osata.
Olen käynyt Pariisissa.

[Anniina]

Anniina,
katsoin kartasta Soweton sijaintia. Kertoisitko, millaista siellä oli käydä?
Olisi kiinnostavaa kuulla.

Kiitos kysymästä Leena, tarinoin tässä reissustani.
Soweto on  Johannesburgin kaupunginosa.
Reissustani on jo aikaa, se oli vuonna 2008.
Etsin nyt käsiini dvd:n, johon olen tallentanut valokuvat,
katselen kuviani muistini virkistykseksi ja kerron.

Ainakin sielläpäin, missä liikuimme, maasto oli hyvin tasaista
ja tiet olivat asfaltilla päällystettyjä. Teiden reunamilla näimme
usein matalan, pitkän harjumuodostelman, mikä on
seurausta kaivausjätteiden kasaamisesta – kaivosteollisuutta.

Kaupunkikuva on hyvin moninainen: asumuksia löytyy hökkelikylistä
korkeisiin kerrostaloihin. Näimme myös somia yksikerroksisia tiilipintaisia
matalia ”rivitaloja”, joissa jokaisessa on tiilistä rakennettu aita ja rautaportti
kadulle.

Isot, värikkäät mainokset esim. kerrostalojen seinissä  näyttivät olevan maantapa.
Meillä Suomessa taitaa nyt olla juuri menossa se, että maalataan kerrostalon
päätyyn iso graffitimaalaus.

Tuolloin v. 2008 ei enää virallisesti rotuerottelua ollut, mutta
käytännössä se kuitenkin näkyi. Mustaihoisille ja valkoihoisille olivat
omat ostoskeskukset.

Minulla oli siellä sellainen tehtävä, että jakelin mustaihoisten
ostoskeskuksen parkkipaikalla hengellistä kirjallisuutta
autoihinsa ostoksilta palaaville ihmisille. Ei kukaan kieltäytynyt
ottamasta vastaan, kun kysyin saanko antaa.  Jännittäväksi asian
teki se, että olen valkoihoinen.

Seurueemme turvallisuus oli isäntämme taholta otettu vakavasti.
Esim. kun menin erään ravintolan wc:hen, niin turvanaiseni nojasi
wc kopin ulkopuolelta siihen kopin oveen, jossa olin.

[Leena]

Anniina,kiitos,kun kerroit tuolta. Kysyin juuri siksi, kun wikipedian mukaan siellä pääasiassa tummaihoisia ja rotuerottelu.

[Tätiruskea]

Karibian saaret taitavat olla kaukaisin kohteeni (risteilyllä). Aruba, Bonaire ja Curacao ovat osa Alankomaiden kuningaskuntaa, ja sen huomasi ihan käytännössä. Saaret ovat varakkaita, turvallisia ja sosiaaliturva on hyvä. Myös ilmasto on lomailulle erinomainen: aurinko paistaa aina mutta tuuli tekee sen, ettei ole tukahduttavan kuuma. Vihrein näistä saarista on Curacao, ja sen pääkaupunki Willemstad on tosi viehättävä. Asukkaat puhuvat omaa kieltään papiamentoa, mutta myös englantia, hollantia ja espanjaa. Menisin koska tahansa pitemmäksi aikaa, ehkä Hollannin kautta saisi kohtuuhintaisempia lentoja. Hotellit ovat myös kalliita, joten haaveeksi taitaa jäädä!

[Anniina]

Tätiruskea,

Tosi mielenkiintoinen matkakuvaus Karibian saarilta ja risteilystä. Laivakin oli varmaan hieno ja hyvin varustettu.

[Maire]

Mulla kaukaisin paikka taitaa olla Peking. Kävelimme miehen kanssa kahdestaan Hutongilla..sellaisia pieniä polkuja ja molemmin puolin matalia taloja. Tuollainen asutus on siellä kuihtumassa ja oli upeaa nähdä sitä vielä.

[Leena]

Tätiruskea,
kiinnostuin katsomaan tietoja Karabiasta. Niin on eri osia. Sinun käyntipaikka on etelä Karibiaa.

Wikipedia kertoo tuosta Willemstadista näin:

Willemstad on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluvan Curaçaon autonomisen alueen pääkaupunki. Se oli aikaisemmin myös lokakuussa 2010 hajotetun Alankomaiden Antillien pääkaupunki. Sen väkiluku on 135 000. Kaupungin jakaa kahteen osaan: Pundaan ja Otrobandaan,[2] jotka erottaa St. Annan lahti, joka muodostaa luonnonsataman nimeltä Schottegat.

Pundan perustivat 1634 hollantilaiset, jotka valtasivat saaren espanjalaisilta. Nimi oli alun perin De Punt. Otrobanda perustettiin 1707. Sen nimi tulee papiamentun sanoista otro banda, toisella puolella. Pundan ja Otrobandan yhdistää ponttonisilta. Willemstadin keskus on Otrobandan puolella. Kaupungissa on runsaasti siirtomaa-ajan arkkitehtuuria, ja sen eurooppalaisen tyylin vuoksi sitä pidetään koko Länsi-Intian eurooppalaistyylisimpänä. Kaupungin keskusta on UNESCOn maailmanperintökohde.[3]

Kaupunki on matkailukohde ja sitä palvelee Haton kansainvälinen lentoasema.

[Anniina]

Mulla kaukaisin paikka taitaa olla Peking. Kävelimme miehen kanssa kahdestaan Hutongilla..sellaisia pieniä polkuja ja molemmin puolin matalia taloja. Tuollainen asutus on siellä kuihtumassa ja oli upeaa nähdä sitä vielä.

Kiva kuulla.

Minäkin olen käynyt eräänä jouluna Pekingissä. Joulupukkeja ja jouluporoja ja poron rekiä näkyi paljon - no, ei oikeita poroja kuitenkaan - oikean kokoisia ja näköisiä vain. Samoin meillä jouluisin käytettäviä jouluvaloja oli paljon, tosin ne kuulemma olivat koko talven käytettävät valot.

Kävimme myös lasten päiväkodissa ja siellä saimme "kimppuumme" monta, monta pientä somaa kiinalaista, joista jokainen halusi kätellä meitä. Kiinalaisessa kodissa ja vanhustentalossa kävimme myös. Kiinan muurille pääsin myös kiipeilemään. Sattui sellainen korkea ja tosi jyrkkä portaikko kohdalle. Minä olen sen verran lyhyt, että otin oman nousutavan käyttöön: otin käsilläni ylemmistä portaista tukea, kun sanan varsinaisessa merkityksessä ryömin portaita ylöspäin. Herätin hyväntahtoista ihailua.

Niin, ja näin siellä ensimmäistä kertaa elämässäni pandat. Erakkoluonteisia karhuja, jotka tykkäsivät laskea alas samanlaista liukumäkeä kuin meillä on lapsille puistoissa.

[Mama]

Kävimme siskoni kanssa vuosi sitten Santorinilla.Saaren toinen puoli on matalaa, toisella puolen kylät korkealla, jyrkkä pudotus alas mereen huimaava! Olimme saaren korkeimmalla kohtaa , Imroviglian kylässä,joka oli rakennettu rinteeseen. Se oli kuin ne kauneimmat maisemakuvat Kreikan valkoisista taloista. Kun tulimme hotelliin, respaan piti ensin rapusta ainakin kymmenet kiemurtelevat rappuset alaspäin ja käyttää vielä kahta pientä hissiä! Huoneesta oli sanoin kuvaamaton maisema. Valkoisten pienten talojen yli suoraan alas mereen! Laivat näyttivät tulitikkulaatikon kokoisilta!  Ja se mahtava auringonlasku!  Saarella olevasta Oyan kaupungista sanotaan että siellä maailman kaunein auringonlasku, jota turistit kymmenin bussilastein saapuvat ihailemaan joka ilta! Niin mekin kävimme siinä tungoksessa . Kun sitten saavuimme hotellille , ihmettelimme, mikä tuo niemi valaistuine pienine taloineen näkyy tuossa alempana. Sitten tajusimme että tuohan on se Oyan kaupunki jossa juuri kävimme!  JA mikä parasta, mehän tässä katselemme omalta parvekkeeltamme sitä samaa maailman kauneinta auringonlaskua ! Ja vielä korkeammalta, ilman minkäänlaista tungosta ja väenpaljoutta!  Herra opetti sitten kotona että kun viettää aikaa "korkealla", Herran kanssa hiljaisuudessa,näköalat paranevat, murheet näyttävät paljon pienemmiltä kuin nuo pienet laivat , joita ei uskoisi miten suurilta ne tavallisesta vinkkelistä, alhaalta näyttävät! Näin näkee omatkin asiansa kuin Herran vinkkelistä, näköalat laajenevat!

[Maire]

Anniina! Minäkin näin siellä ensimmästä kertaa pandoja. Ja kävimme Kiinan muurilla

[Mama]

Eräs hyvä matka oli vuosia sitten Toiviomatkojen kiertomatka Turkissa, Paavali jalanjäljillä. Seitsemän Ilmestyskirjan seurakuntaa. Matka alkoi Istanbulista, jossa.vierailimme ainoassa pienessä kristillisessä suomalaisessa seurakunnassa. Sieltä bussilla kiersimme ja näimme useita seurakuntia, lähinnä rauniokasoina. Mieleen jäi korkealla vuorella oleva Laodikean seurakunnan amfiteatterin muotoiset rauniot! Kyseessä oli kai jonkinlainen jumalanpalveluspaikka.   Mielenkiintoisin oli kuitenkin muinaisen Efesoksen kaupungin rauniot, jotka olivat tosiaan säilyneet taloineen ja palatseineen, katu oli lähes kuin muinaisia aikoina. Kävimme myös siinä teatterissa, missä nousi kapina Paavalia ja seuraajiaan kohtaan, joka vain vaivoin saatiin hillittyä.en muista paikkaa Raamatusta. Lähellä Efesosta koimme elämyksen!   Efesoksen ulkopuolella, korkealla paikalla puutarhan keskellä oli Neitsyt Marian kodin rauniot! Siellä Maria oli viettänyt viimeiset vuotensa! Johanneksen  lähellä! Paavikin oli vieraillut paikassa, nyt valtava turistien lauma paikalla. Ruusuja ja lintujen laulua!  Kuulimme myös hyvin erikoisen tarinan , miten paikka oli löytynyt vasta 1800-luvulla ihmeellisesti.Nyt talon raunioiden päälle oli rakennettu kuvauksen mukainen talo, pieni temppeli. Löysin äsken netissä kuvan ja viittauksen kertomukseen löytymisestä.