Muistin unohtuneen tavan!

[Mama]

Kummitätini , joka asuu vähän kauempana sairastui viime vuonna ja jäi vielä leskeksi joulun aikoihin. Onneksi hänellä on läheisiä jotka käyvät auttamassa ja huolehtimassa. En ole ollut yhteydessä hautajaisten jälkeen. Herra on tuonut asian mieleeni silloin tällöin. Yritin soittaa,numero ei ole käytössä. Kuulin myös että hänellä on kuulo-ongelmia.  Tuonikäiselle ei voi lähettää sähköpostiakaan! Pohdin asiaa monena iltana. Yhtäkkiä Herra toi mieleeni va "vanhanaikaiset. " kirjeet! Siinäpä se!  Niinpä yhtenä vapaahetkenä väsäsin monta sivua pitkän kirjeen, missä kerro( muiden kuulumisten lisäksi ) monesta asiasta missä Herra on auttanut ja tehnyt elämässäni ihmeitä, kerrottua että Jeesus lohduttaa ja auttaa ja ristinkuoleman tähden kaikki saa anteeksi.   Siunataan tuo kirje, että Pyhä Henki koskisi ja lohduttaisi!

[Mama]

Jätetään tänään tämä vanha kummitätini Sinun eteesi! Auta häntä selviytymään arjesta ja ennenkaikkea kosketa häntä , löytämään ja säilyttämään uskonsa Sinuun!

[Mama]

Herra kosketa!   Kummitätini oli seuraavana päivänä viety ambulanssilla sairaalaan mahdollisen aivoinfarktin johdosta!  Herra kosketa kaikkia läheisiäkin!

[Mama]

Ihmeellisiä ovat Herran tiet!   Ei niitä aina käsitä. Kummitätini on maannut sairaalassa osittain halvaantuneena ja tajuttomana(?) siitä lähtien kun viimeksi kirjoitin. Jätetään Hänet kokonaan Herran käteen! Tapahtukoon Sinun hyvä tahtosi, koska rakastat Häntä!