Juhannus

[Leena]

Johannes Kastajan syntymä
Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan. Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan. Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias,  mutta hänen äitinsä sanoi: "Ei, hänen nimekseen tulee Johannes."  Toiset sanoivat: "Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä." He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle. Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: "Hänen nimensä on Johannes." Kaikki hämmästyivät. Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa. Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla. Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: "Mikähän tästä lapsesta tulee?" Sillä Herran käsi oli hänen yllään.
Luuk.1:57-66

[Leena]

Luuk. 1: 67-79

Sakarias, lapsen isä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja puhui profeetallisin sanoin:
      - Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala!
      Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen
      ja valmistanut sille lunastuksen.
      Väkevän pelastajan hän on nostanut meille
      palvelijansa Daavidin suvusta,
      niin kuin hän ikiajoista asti on luvannut
      pyhien profeettojensa suulla.
      Hän on pelastanut meidät vihollistemme vallasta,
      kaikkien vihamiestemme käsistä.
      Hän on nyt osoittanut laupeutensa,
      uskollisuutensa isiämme kohtaan.
      Hän on pitänyt mielessään pyhän liittonsa,
      valan, jonka hän isällemme Abrahamille vannoi.
      Näin me saamme pelotta palvella häntä
      vihollisistamme vapaina,
      pyhinä ja vanhurskaina hänen edessään
      kaikkina elämämme päivinä.
      Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi.
      Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien.
      Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen,
      syntien anteeksiantamisen.
      Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä:
      Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto.
      Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville,
      se ohjaa jalkamme rauhan tielle.

Kopioi teksti