Katumisesta

Aloittaja Tätiruskea, 12.12.2020 09:50

« edellinen - seuraava »

Tätiruskea

Monet ihmiset sanovat elämänkerroissaan etteivät kadu mitään. Minä ainakin kadun, monta asiaa. Uskon löydettyänikin (ehkä jostain syystä juuri sen jälkeen) olen lyönyt päätäni seinään monta kertaa. Valinnut polkuja, joita ei olisi pitänyt valita, vaikka sain jopa varoituksiakin. Varmaan omasta kovapäisyydestäni johtuen olen joutunut tilanteisiin, joista on ollut vain huonoja ulospääsyjä. Katuminen on tullut viiveellä pitkän ajan päästä, eivätkä kaikki seuraukset korjaannu koskaan. - Kun rukoilen mielessäni "älä saata meitä kiusaukseen ja päästä meidät pahasta", niin tarkoitan sitä todella. Itselläni ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä muuten.

Leena

Tätiruskea,kiitos kirjoituksestasi!
Niin täynnä niitä tuntoja,joita minullakin on. Olen ollut kovapäinen niin niin monessa asiassa.
Olen kiirehtinyt tekemään asioita odottamatta. Tehtyjä asioita ei ole saanut takaisin.
Jos Herra ei armahtaisi ja antaisi anteeksi, huonosti kävisi.
Kiitos Herralle, että Hän armahtaa ja antaa anteeksi, kun kadumme.
Minulla henkilökohtaisesti on ollut ja on vaikeaa antaa itselleni anteeksi.
On vaikeaa nousta, ja armahdettuna lähteä jatkamaan matkaa.
Ja kuitenkin Herran armoon ja anteeksiantamukseen ei ole mitään lisättävää.

Herra, nosta,kanna ja vie perille.Amen.
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon,että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Joh. 3:16