Katkeruus tuhoaa- anna anteeksi

[Leena]

Minulla oli puhelinkeskustelu puolisonsa menettäneen henkilön kanssa joku aika sitten.
Minulle syntyi käsitys, että puolison kuolema ei ollut vaikein asia.
Vaan vaikeinta oli se, mitä hän koki puolisonsa sukulaisten kohdalla.
Hän oli katkera anopilleen, joka oli kuollut jo kauan aikaa sitten.
Hän oli katkera puolisonsa sisaruksille.
Hänellä oli muistissa asioita vuosikymmenten takaa.
Raamattu sanoo meille:Hepr. 12:15
Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa monet.
Mistä nuo katkeruuden versot voivat syntyä?
Vanhan Raamatun käännöksen mukaan Katkeruuden juuret?

Loukkaantuminen
Ihmisarvoa on loukattu, tekemistä loukattu ja arvosteltu, ja loukkaantuminen jää, siitä alkaa kasvaa vihaa, itsetunnon kolhiintumista,

Anteeksiantamattomuus
Muistamme toisen loukkaavat sanat vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen, syntyy viha ja katkeruus, kannamme menneisyyden taakkoja, loukkaantumisia mukanamme
Epäonnistumiset
Vastoinkäymiset
Luetteloa voisimme jatkaa edelleen

Meidän tulisi pitää mielessä, että loukkaukset ovat toisen henkilön tekoja, ei meidän.
Mutta anteeksiantamattomuus on meidän asia.
Kun me emme anna anteeksi, meidän sisimpäämme kasvaa katkeruus. Ja meidän katkeruutemme tuo meille turmiota ja se tuo koko lähipiirimme ja kauemmaksikin kaikkea kielteistä.
Jeesus opetti meitä rukoilemaan:
anna meille meidän syntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Jeesus jatkoi:
jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa taivaallinen isänne teille anteeksi.Mutta jos te ette anna anteeksi, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Jeesus rukoili ristillä ristiinnaulitsijoiden puolesta: Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.

Stefanus rukoili kivittäjiensä puolesta:
Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä.

Joosef sanoi veljilleen kaiken kokemansa jälkeen:
Älkää olko peloissanne,enhän mimä ole Jumala. Te kyllä tarkoititte minule pahaa, mutta Jumala käänsi kaiken hyväksi.Hän antoi kaiken tämän tapahtua, jotta monet ihmiset saisivat jäädä henkiin.

Herra haluaa, ettemme ole menneisyyden vankeja.
Eme sulje omaa anteeksiantoa anteeksuiantamattomuudella, vaan kun me olemme saanaat anteeksi ja saamme anteeksi, niin annamme anteeksi meitä vastaan rikkoneille.
Tästä tuossa jakeessa muistutettiin,pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa.
Ei hukata Jumalan rakkautta meitä kohtaan, kun saamme sen, vaikka emme sitä ansaitse.
Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa.



Vaasan kirkossa 24.2.2022