Mitä kylvää, sitä niittää

[Leena]

Viime kerralla torstai-illassa kerroin, miten eri kukat olivat puhjenneet kukkaan. Moni iloitsi ensimmäisestä kukasta pihallaan.Nyt ilon aiheeni on, että Taivaan Isä puki luonnon vihreään vaatteeseen viime perjantaina täällä kaupungissamme.
Nyt on uuden kylvämisen aika.
Kylvötyöt ovat menossa. On kylvettävä, että voidaan odottaa satoa.
Jos aiotaan saada perunaa, on kylvettävä perunaa,
jos halutaan saada ruista, on kylvettävä ruista.


Raamatussa puhutaan kylvämisestä ja kastelemisesta. Puhutaan eri maaperiin kylvämisestä. Puhutaan sadon korjaamisesta.

Tänään otan esille Gal. 6:7-8
Älkää pettäkö itseänne! Jumala ei salli itseään pilkattavan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.
Joka kylvää siemenen itsekkyyden peltoon, korjaa siitä satona tuhon, mutta se, joka kylvää Hengen peltoon, korjaa siitä satona ikuisen elämän.

Siinä puhutaan, miten ihminen voi kylvää asioita, joista seuraa huonoja asioita.
Me tiedämme, että pahan puhuminen tuo pahaa lähimmäisille, mutta myös puhujalle itselleen.
Viha ja katkeruus saavat aikaan huonoa hedelmää.
Paavali kantoi huolta tässä myös pelastuksesta.
Paavalilla oli huoli Galatian seurakunnasta.
Hän aloittaa kirjeensä:
Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille-
Kristuksen, joka uhrasi itsensä meidän syntiemme tähden pelastaakseen meidät nykyisestä pahasta maailmasta,niin kuin oli Jumalan, meidän Isämme tahto.
Ja jatkaa:
Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin.

Ongelma oli se, että ihmiset olivat palaamassa takaisin tekojen tielle.
Jeesus kuoli pelastaakseen meidät.

Aina on vaara, että emme näe tilaamme, emme näe,että tarvitsemme Jeesusta.
 Vain Jeesus pelastaa meidät.

Paavali kirjoittaa,että oman minän tie, itsekkyyden tie johtaa tuhoon.
Se tie, että Pyhä Henki saa kirkastaa meille Jeesusta Vapahtajaksi ja pelastajaksi, tuo satona iankaikkisen elämän.



Vaasan kirkossa 19.5.2922