Saattamassa

[Mama]

Kohtasin uuden tilanteen viime viikolla. Jouduin istumaan useana päivänä vanhan kuolevan tädin vuoteen vierellä. Samassa huoneessa oli myös toinen huonokuntoinen täti, nukkui melkein koko ajan. Siinä sitten istuskelin ja mietin viisaita sanoja. Olin jo rukoillut Isä meidän parina päivänä, jutellut niitänäitä ja ollut hiljaa. Täti ei enää reagoinut puheeseen, mutta ehkä kuitenkin kuuli..rukoilin ja pyysin viisautta. Sitten näin vieressä virsikirjan. Mietin että voisinhan minä lukea noita virsi ääneen!  Mutta kyllä oli melkoinen kynnys avata suunsa ...senverran ihmispelko(?!) yllätti että otti lujille! Tällaisiähän  me olemme, vaikka toinenkin täti oli melkein satavuotias mummo!! Kun sitten vihdoin sain ihan väkisin sen ensimmäisen sanan kakaistua ulos, ihme tapahtui ja valtava rauha ja ilo yllätti!! Niin sitten iloisena luin hitaasti monta ihanaa virttä !!  Varmaan mulle itselle asia oli kaikista merkityksellisiin! Seuraavana aamuna vanha täti kuoli!

[Oikean asian puolesta]

Minusta tämä teksti oli ihana, koskettava. <3 Ihanaa että olet ollut tukena ja rohkaistuit tuossa hetkessä <3 Se oli varmasti tälle tädille erittäin tärkeää. En tiedä eikö minulla näy vastaukset, kun hämmentää, löydän usein sulta hyvän tekstin mutten näe kenenkään kommentoineen siihen mitään

No kuitenkin, tämä tulee myöhässä mutta olit oikeassa paikassa oikeaan aikaa!

[Mama]

Kannatti totella! Oma rohkeus lisääntyy ja mikä ihmeellinen rauha!   Sittemmin "jouduin" soittamaan hyvälle ystävälle ajatuksena kysyä suhteesta Jeesukseen. Taas kova paikka! Jotenkin sain soitettua,kuinka ollakkaan, tämän ystäväni äiti oli juuri kuolinvuoteella! Oli tosi vaikuttunut miten satuin juuri silloin soittamaan! Kerroin että Herra oli kehoittanut soittamaan ja puhelusta tuli tosi syvällinen!  Oli helppo kysyä myös Hänen omaa uskoaan Jeesukseen!  Uskon että asia selvisi myös Hänelle silloin!